Arki hallussa?

(Julkaistu Ilkka-lehdessä helmikuussa 2007)

Tällä viikolla julkaistiin tutkimus, jonka tein yhdessä Heljä Huuhtasen kanssa siitä, miten työn ja perheen yhdistäminen onnistuu tulevaisuudessa Arki. Se on yksinkertainen pieni sana, mutta sen ympärille joka päivä kietoutuu tuhansia pieniä asioita. Lasten kuljetus hoitoon ja harrastuksiin, kotiaskareet, syöminen, siivoaminen, työn tekeminen, soitto sukulaisille, käynti lääkärissä, elämä.

Hyvä arjen hallinta on työn ja perheen yhteensovittamisen ydinkysymys. Kokonaisuutena arjen ajan hallintaan liittyy työn ja kodin lisäksi lähiympäristön hyvä suunnittelu, palvelujen saatavuus, liikennejärjestelyjen sujuvuus sekä ympäristön viihtyisyys, jopa esteettisyys. Siis hyvä arki kokonaisuudessaan.

Hyvän arjen eläminen riippuu siitä, millaisen sijan työ ja perhe saavat elämässä tulevaisuudessa. Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa perhettä ja vapaa-aikaa arvostetaan aiempaa enemmän. Tämä muutostrendi näkyy jo nyt asenne- ja arvotutkimuksista. Työ vie kuitenkin paljon aikaa ja ulottuu myös vapaa-aikaan, ja siitä moni suomalainen kokee huonoa omaatuntoa ja riittämättömyyden tunnetta. Työ syö aikaa perheeltä.

Pienten lasten perheet eivät ole ainoat perheet, jotka kamppailevat arjen ongelmien kanssa. Yhä useampi palkansaaja huolehtii työn ohella hoivaa tarvitsevasta läheisestään, sukulaisesta tai perheen jäsenestä, puolisosta tai omista vanhemmistaan. Ikääntyneiden vanhempien, sairaan oman puolison tai lastenlasten hoitoa olisikin tuettava enemmän. Läheistään hoivaavalla työssä käyvällä aikuisella pitäisikin olla mahdollisuus hoitovapaaseen työstä.

Työn ja perheen yhdistämistä voisi helpottaa perheessä työnjakoa uudistamalla. Isän rooli perheessä korostuu, jos miesten perhevapaiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. Yhteiskunnan olisi kannustettava aktiiviseen isyyteen kehittämällä perheneuvoloita isiä huomioivimmiksi. Monessa perheessä äidin pitää kuitenkin osata luovuttaa osa vallastaan isälle. Reviiri kuuluu molemmille.

Äidit ja isät eivät ole aino malli rakentaa perhe. Tilastojen mukaan avioliitossa elävät lapsiperheet ovat vähentyneet, avoliitossa elävien ja yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut. Rekisteröityjen parisuhteiden määrä on kasvanut tasaisesti siitä lähtien, kun laki niistä tuli voimaan. Sateenkaariperheellisten, yksinhuoltajien ja erilaisten perheiden työn ja perheen yhteensovittamista on tuettava aktiivisemmin. Etävanhemmalla pitää olla myös oikeudet perheeseensä.

Parhaassa tapauksessa tulevaisuudessa työn ja perheen yhteensovittamista tukevat ratkaisut ovat yritykselle imagotekijä ja kilpailuvaltti taistelussa työvoimasta. Niiden kannattaa panostaa työntekijän hyvinvointiin, koska silloin hän on tuottavampi ja tehokkaampi ja sitoutuu myös työnsä tekemiseen enemmän. Perhe ja muu elämä on aina olemassa, työssäkin. Sitä ei voi jättää työyhteisön ovien ulkopuolille. Siksi työyhteisön tuki on tärkeintä. Samoin ymmärrys perheen tarpeille. Usein vaikkapa työaikajoustot tulevat avuksi, kun työn ja perheen yhteensovittaminen takkuilee.