Asiantuntijoiden arvio: Monimuotoisuus työelämässä kasvaa

Asiantuntijat odottavat työelämän monimuotoisuuden kasvavan nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Maahanmuuttajien määrän kasvaa ainakin kaksinkertaiseksi nykyisestä eli 300 000:een. Valtaosan odotetaan muuttavan työn perässä ja tulevan entisen Neuvostoliiton alueelta ja uusista EU-maista. Kuitenkin myös muualta muutetaan Suomeen.

Väestömuutoksien vuoksi ikääntyneiden ja lapsiperheiden aseman parantaminen on tulevaisuudessa tärkeää. Työpaikoilta odotetaan enemmän mahdollisuuksia työaikojen ja -tehtävien eri elämäntilanteiden mukaiseen räätälöimiseen. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asema muuttuu työyhteisöissä näkyvämmäksi. Vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tilanteen parantaminen työelämässä vaatii panostusta ja erityisiä toimia. Suomalaisten suhde islamin uskontoon muuttuu hyväksyvämmäksi.

Tiedot ilmenevät Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksessa Elina Moision ja Tuomas Martikaisen tekemästä tutkimuksesta, joka raportoi asiantuntijoiden arvioita suomalaisen työelämän monimuotoisuuden kehityksestä vuoteen 2020 mennessä. Tutkimuksessa asiantuntijat arvioivat mm. miten ikä, sukupuoli, etninen tausta, uskonto tai seksuaalinen suuntautuminen näkyvät työssä nyt ja tulevaisuudessa

Asennekasvatusta ja lakeja

Keskeisinä keinoina monimuotoisuuden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa asiantuntijat näkivät asennekasvatuksen, asenneilmaston muokkaamisen sekä erilaiset lainsäädännölliset toimet. Asiantuntijat ehdottivat erilaisia keinoja, kuten moninaisuuskoulutusta, esteettömyyden edistämistä asumisessa ja työpaikoilla, maahanmuuttohallinnon yhtenäistämistä, yhdenvertaisuuslain toimialan laajentamista, työlupakäytäntöjen helpottamista, syrjinnän estämistä, positiivista diskriminaatiota rekrytointeihin, yritysjohdon sitoutumista monimuotoisuuteen, sosiaalista työllistämistä, monipalvelukeskusten roolin vahvistamista, uskonnollisten tarpeiden huomioon ottamista, kansalaistoiminnan tukemista yhteiskunnassa ja moninaisuuden johtamisen vakiinnuttamista työpaikkojen johtamiskäytäntöihin

Maahanmuuttoasiat yhteen ministeriöön

Muuton lisääntyminen Suomeen lisää etnistä, kielellistä ja uskonnollista monimuotoisuutta. Tämän vuoksi maahanmuuttajien perheenjäsenten oleskelulupien oikeuksia tulisi laajentaa ja kotoutumiseen kiinnittää laajemmin huomiota myös työperäisessä maahanmuutossa. Maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikavälillä. Tätä pyrkimystä tukisi maahanmuuttoasioiden keskittäminen yhteen, erilliseen ministeriöön.

Vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille erityistoimia

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen laajemman yhteiskunnallisen näkyvyyden ei uskota aiheuttavat suuria vastareaktioita. Sen sijaan vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kohtelu ei näytä yhtä valoisalta ilman voimakkaita erityistoimia. Esteettömän rakentamisen tukeminen asumisessa, työpaikoilla ja yhteiskunnassa yleensä on esimerkki useampaa ryhmää voimauttavasta politiikasta, joka tukee sekä ikääntyneiden että vammaisten mahdollisuuksia. Heikoimmassa asemassa olevia varten tulee kehittää erityistoimia, kuten vastavalmistuneen työllistymistakuu ja monipalvelukeskukset.

Moninaisuudesta työpaikoille kilpailuvaltti

Moninaisuudesta tulee työpaikalle kilpailuvaltti sekä työvoiman saannissa että sen pysyvyydessä, mikäli siihen osataan kiinnittää huomiota rekrytoinnissa ja itse työssä. Työpaikan johdon tulee olla sitoutunut moninaisuuden edistämiseen. Tämä vaatii sekä rekrytointikäytäntöjen kehittämistä että myönteisen työilmapiirin luomista mm. koulutuksella. Asenteiden ja käytäntöjen muuttamisessa tulisi huomioida erilaiset ryhmät, eikä ainoastaan esimerkiksi ikääntyneitä ihmisiä ja etnisiä vähemmistöjä.

Yhdenvertaisuuslain piiriin kaikki vähemmistöt

Asennekasvatus- ja ilmasto sekä erilaiset lainsäädännölliset toimet ovat keskeisiä muutoksessa kohti monimuotoisempaa Suomea. Yhdenvertaisuuslain toimialaa pitää laajentaa kattamaan kaikki vähemmistöt. Asiantuntijoilla oli vankka usko tähän, joka omalla tavallansa heijastelee suomalaista laillisuusperinnettä. Normien siirtäminen käytäntöön ei kuitenkaan tapahdu ilman eri osapuolten sisäistämiä uusia arvoja. Rangaistusten koventaminen näyttäytyy huonompana vaihtoehtona.

Tutkimukseen osallistui 24 suomalaista asiantuntijaa, jotka olivat taustoiltaan tutkijoita, ministeriöiden asiantuntijoita, työmarkkinajärjestöjen asiantuntijoita, yrityksissä monimuotoisuuden kanssa työskennelleitä, kansalaisjärjestötoimijoita sekä kirkon ja median toimijoita.

Monimuotoisuudella tarkoitetaan tutkimuksessa ihmisten erilaisuutta ja yhdenvertaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, sukupuolisen ja seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, uskonnon ja vakaumuksen näkökulmista.

Tutkimus on osa Monikko- tutkimus- ja kehittämishanketta. Monikko on Työterveyslaitoksen hallinnoima. Aineisto on kerätty talven 2005-2006 aikana.

Julkaisu: Elina Moisio ja Tuomas Martikainen: Kykyjen mosaiikki? Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä moninaisuudesta työelämässä vuonna 2020. Delfoi-paneelin tuloksia. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 25/2006 Raportti löytyy myös pdf:nä verkosta: http://www.vaestoliitto.fi/mp/db/file_library/x/IMG/70021/file/Kykyjenmosaiikki.pdf

Elina Moisio, Helsinki, VTM Elina.Moisio@vihreat.fi, 045 633 5245